tiistai 26. marraskuuta 2013

what a wicked games you play to make me feel this way


Voi vittu. Se on ensimmäinen ajatus joka tulee mieleen. Viime ajat on ollu aika perseilyä puoleen ja toiseen oikeestaa siitä asti kun erosin. Luin tossa vähän aika sitten Tuulin blogia ja aloin itekkin miettiin paljon asioita. Esim just sitä miten kusipäät löytää aina itelleen mukavan kumppanin ja sitten kohtelee sitä kun roskaa. Miksei kusipäät ikinä löydä toisiaan ja elä onnellisina loppuun asti?
Mua vaan niin kyllästyttää. Oon ihan poikki jatkuvasta riitelystä ja sopimisesta ja kappas parin päivän päästä on tullu joku uus syy riidellä vaikka viimeks just sovittiin, että kaikki on hyvin näin. Kysyn vaan että mitä vittua herra.
Oon aina ollu arka ihminen ja siihen on aina kestäny kauan, että ylipäätään luotan ihmisiin mutta sitten kun luotan niin oon huomannu, että saan läheisiä ja tärkeitä ystäviä. Joita on kyllä tällä hetkellä rehellisesti vaan muutama. Kaverit on sitten eri asia, niitähän tulee aina ovista ja ikkunoista.
No mites sitten kun joku saa sut täysin sirpaleiks? Tadaaa eihän siitä mitään hyvää seuraa.

Musta tuntuu että oon liian kiltti ihminen. Oon aina suostunu tapaamaan uudestaan ja sopimaan vaikka eka oon saanu vitusti paskaa niskaani. Ja kun oon vihdoin päästäny itteni siihen pisteeseen, että vihdoin luotan toiseen ihmiseen ja tunnen oloni hyväks ja luonnolliseks jonkun seurassa, niin sit sulle sanotaan että hirtä ittes. Hyvä mielihän siitä tulee. Kai muistat tän?
Mun mielestä ei oo järkee olla parisuhteessa jos ei voi luottaa mihinkään mitä kumppani tekee. Ja niin mulle loppujen lopuks tehtiin. Tunsin ite olevani hyvässä parisuhteessa, mutta yhtäkkiä muhun ei voinutkaan luottaa ollenkaan. Ainiin kyllähän siellä Saksan landella oli paljon niitä eläkeläispappoja ties mitä, vaikka mitä sutinaahan siellä olis voinu syntyä.

En jaksa miettiä mitään oikeesti enää, mun pää on ihan tyhjä. Kaikki aika menee kouluun ja autokouluun ja sitten oon huono ihminen enkä välitä, kun meen himaan tai salille enkä lähe minnekkään koska oon ihan poikki.
En puhu mun asioista hirveesti ihmisille, muutamille joo ja ne kyllä tietää mikä mua ärsyttää. En nimittäin halua että ihmiset ajattelee mun olevan joku ihmissuhteista valittava kakara. Pakko vaan purkaa jonnekkin.
Kiitos ja anteeksi, olkoo tää nyt viimenen raivopostaus vähään aikaan.


xx Vergi